Kevättä päällä

Pitkästä aikaa, nyt kahden tytön äitinä, ehdin istahtaa koneen ääreen sen verran, että saan päivitettyä blogia.

Meille siis syntyi pieni tyttö Runebergin päivänä. Tyttö on ihana ja suloinen ja rauhallinen, hyvin nukkuvaa mallia - juuri sellainen kuin tilattiin. Aika on kulunut hujauksessa. Nyt tuo pieni on jo 3 kk ikäinen, eikä mikään pikkupikkuvauva enää. Jos joku kysyy minulta, mitä olen kolmen kuukauden aikana tehnyt, en edes muista. Aika vaan on kulunut kuin siivillä.

Jotain on sentään saatu ompelukoneella ja puikoillakin aikaiseksi, kaikesta vain ei ole kuvia.

Isompi neiti tarvitsi uuden kevät-/kesätakin, joten semmoinen "surautettiin" yhdessä. Nämä yhteiset "surautushetket" tuntuvat olevan Vilpsulle hyvin tärkeitä, neiti auttaa nuppineulojen kanssa laittamalla ne takaisin laatikkoon sitä mukaa, kun niitä annan.


Takki on tehty Elsebeth Gyntherin Ompele lapselle kirjan kaavalla, koko on 3 vuotiaalle (n. 98), vähän lyhensin kaavaa, muuten tuntui olevan just hyvä. Kankaana on kirppislöytö-lakana, vuorena vaaleanpunainen fleece.

Hoitopaikan valokuvaan surautettiin myös yhdessä uudet vaatteet.


Tunika on Phoenix velvetontunika Ottobrestä 6/2009. Kangas ihan vaan trikoota paikallisen kangaskaupan palalaarista. Sieltä siis sittenkin voi löytää jotain soveliasta kangasta! Hiukkasen turhan leveä malli meidän tytölle, muuten ihan kiva. Kaikki ompeleet ei ehkä päivänvaloa kestä, kun tuli aamuyöstä ommeltua.

Housut on ruusunnuppu legginsit Ottobrestä 1/2010. Kankaana joku ikivanha kaapista löytynyt omenanvihreä joustofrotee. Housuista tuli niin kivat, että tommosia vois tehdä lisääkin.

Lisäksi on tullut ommeltua kissoille (meille muutti toinenkin kissa) näyttelyverhoja ja kuljetusboksin lämmikkeitä yms. sälää. Itse kärsin kasvohermohalvauksesta synnytyksen jälkeen. Kilisyttelin puikoilla itselleni korkean kaulurin estämään taudin uusimista. Näistä ei valitettavasti ole kuvia.

Vihreää

Tulipas tästä nyt vihreä postaus.

Möhön villahaalarit ovat vihdoin valmiit. Malliksi pääsi Vilpsun Franz-nalle :). Vilpsua nauratti kovasti, kun nallelle puettiin vauvan haalarit päälle. Ensimmäisen sovituskerran jälkeen haalarit näyttivät jotenkin orvoilta, joten päätin leikellä Sampsukan Huhuu-joustofroteesta pöllön tuohon rintaan, kun sopivan kokoinen pala jäi yli vaipoista. Tällä kertaa aplikointi onnistui huomattavasti paremmin kuin edellisellä kerralla, vähän taisin ylälankaa löysyttää enemmän, mutten en kyllä kauheasti muutoksia tehnyt. Ei tuo aplikointi vieläkään mikään maailman paras ole, mutta tällä kertaa uskaltaa sentään näyttää jo tuon nurjankin puolen.

Haalarit on tehty jälleen Ottobren 3/05 potkupukukaavoilla, koko 56. Saumanvaroja en lisännyt leikatessa, todellisuudessa siis haalari on vähän pienempi kuin tuo 56.
Kangas on yksinkertaista Myllymuksujen limeä merinovilla interlockia, resorit muistaakseni Sampsukalta.

Kangasta jäi noiden haalareiden jälkeen vielä kivasti ylikin, joten surautin Möhölle villahousut kestovaippainfolta löytyvällä kaavalla. Aika ison oloiset tuli - etenkin lahkeet on pitkät, mutta kait nuo jossain vaiheessa mahtuu. Haaraosaa vertailin S-kokoisten Onnibumien kanssa ja ne olivat suht samaa kokoa. Onneksi noita lahkeita voi kääntää.

Kangas on lahkeissa yksinkertaista, haaraosa kaksinkertaista. Toivottavasti se riittää pienen vauvan pissamäärille.

Ja vielä jäi kangasta yli, joten surautin seuraavaksi parit liivinsuojukset.

Villaa näissä on kolme kerrosta. Ompelukoneella tuli vähän rumat ja ruttuiset reunat, jotka prässäsin silitysraudalla :). Eivät siis kovin kauniit, mutta kotikäytössä varmaan ihan hyvät ja pihalla ihanan lämpimät.

Kangasta jäi yli edelleen, mutta hautokoot hetken kaapissa. Ehkä siitä voisi Möhölle vielä pienet lapaset surauttaa, mutta sitten alkaa mielikuvitus loppumaan.

Pienelle peitto

Kaapista löytyi kerä hahtuvaa ja 10 puikot - tosin 20 senttisinä. Sormetkaan eivät ole enää niin turpeat, joten äkkiä hyödyntämään se hetki ja kutomaan vauvalle peitto. Isolle siskolle Miähen famo teki vastaavan, mutta ei pysty enää kutomaan, kun kädet ovat niin huonossa kunnossa, joten otin famon teoksesta mallia ja tikuttelin samanlaisen (famolla tosin oli ohuempaa lankaa käytössä).

Insinööri ei lannistu, jossei kaapista löydy sopivan mittaisia puikkoja. Teippiä avuksi ja hyvin toimivat, jatketun malliset tikut, sain aikaan. Ei noilla ehkä mitään hankalampaa olisi tehnyt, mutta tuommoiseen pienehköön ainaoikein neuleeseen toimivat ihan hyvin.

Lankana Mantin maailmasta ostettu kaksinkertainen hahtuvavilla
Malli tuommoinen nurkasta kudottu neliö, johon lisättiin silmukka aina rivin aluksi - ja vastaavasti sopivan koon saavutettua kavennettiin yksi pois.
Peiton koko on noin 60 x 60 senttiä, venynee jonkin verran käytössä.
Hahtuvaa kului n. 150 g
Puikot 10

Eiköhän tuo päällä kelpaa kotiutua synnäriltä.

Villahaalarista puuttuu vielä resorit, mutten sekin on valmis, mutta en jaksanut yksi yö vaihtaa lankoja koneeseen. Josko tänä yönä sekin valmiiksi? Laskettuun aikaanhan on toki vielä viikko aikaa, joten ehtiihän tässä ;).

Pieniä juttuja

Vihdoin olen saanut aikaiseksi jotain tulevalle vauvallekin.

Pikkuisia Nöttösiä:


Ihoa vasten lime coolmax (olisko Myllymuksuilta?), sen alla koko alalta bambujoustofroteeta ja vielä kolme kerrosta tenceliä - päällä Sampsukan ihana huhuu-joustofrotee.

Kyllä tommonen luulis yhden kotimatkan sairaalasta kotiin kestävän :) - matkaa semmonen kolme varttia.

Eilen kädet eivät olleet hirveän turvonneet eivätkä kipeät, joten kiiruusti tikuttelemaan! Valmiiksi tuli pieni norjalainen - myöskin mm. vauvan kotimatkaa ajatellen.

Lankana Gjestal BabyUll, puikot kokoa 3 koko ajan ohjeesta poiketen, silmukoita aluksi 85, lisäysten ja kavennusten väli 12 s. Ja lankaahan tuohon ei kulunut juuri mitään. Toivottavasti tuli sopiva, varastoista löytyvät hatut ja pipot on isosisko venyttänyt aivan liian isoiksi.

Seuraavaksi pitäs ottaa sitten työn alle vauvalle villahaalari merinovillaneuloksesta. Sillä ei onneksi olekaan niin kiirus, kun ei sitä heti ulkoilemaan päästä kuitenkaan.

Esikoinen kaipaisi unihaalaria. Neitosella on ihana tapa ilahduttaa vanhempiaan riisumalla päikkäreillä tai aamulla yövaatteet pois - samoin vaippa - ja levitellä tuotokset ympäri sänkyä. Ainut, mikä vähän hillitsee tuota "kakkakeppostelua" on käyttää unihaalaria väärinpäin, eli vetoketju selässä. Noita 92/98 -kokoisia univaatteita vaan ei oikein meinaa haalarimallisena enää löytyä, joten äiti surauttelee.

Hoitotädin tilauksesta

Vilpsun lisäksi Vilpsun hoitotäti ihastui kovin siilihaalariin ja kypärämyssyyn ja tilasi Vilspulle jämäpaloista vielä lapaset. Ei siinä, olishan meillä ollu lapasia yllin kyllin muutenkin, eikä Vilpsun kädet oo ikinä vielä kylmät olleet, mutta kun kerran toi merinovilla on hänestä niin ihanaa materiaalia.


Kaava oma, materiaalina tuo merinovillainterlock kaksinkertaisena + Myllymuksujen resoria.

Tuli sitä merinovillainterlocia napsauteltua vähän lisääkin, ajattelin limen värisestä tehdä Möhölle oman haalarin. Samoin Sampsukalta ja Pikkuvillasta tuli vähän napsauteltua kankaita vaikka jo lupasin itselleni, että ompelen ensin vanhat pois.

Oi, sanoi siili, olen tunteellinen siili

Tämä siili kylläkin sai käyttäjälleen lähinnä hilpeän ja iloisen olon aikaan.

Vilpsun lempparipaita on MeandI:n siilitunika kokoa 74/80, mutta sitä pitää edelleen käyttää, vaikkei kohta mahdu pää enää pääaukosta läpi. Ajattelinkin siis, että aplikoin kaapissa jo pitkään muhineeseen merinovillainterlockiin (Sampsukalta) siilin, kunhan surautan kankaasta haalarit.

Aplikointi oli yhtä tuskaa!
Ensimmäinen aplikointini ja päätin sitten tehdä vielä tuommoisen monikoukeroisen kuvan. Elämässä pitää olla haasteita! Ehkä uskaltaudun vielä toisenkin kerran kokeilemaan, mutta ehdottomasti helpommalla kuvalla. Tuo siili ei oikein kestä lähempää tarkastelua, hyvä, että Vilpsu sen siiliksi tunnisti.


Syksy ja pahimmat pakkasetkin taisivat mennä jo ohi, mutta sentään lumien aikaan sain villahaalarin tehtyä. Nyt nuo vanhat neulotut takki&housut tosin alkavat käydä pieneksi, joten tarve uudelle lämpöasulle on vasta ilmaantunut.

Haalarin kaavat Ottobresta 3/2005, potkupuku. Vähän jatkoin lahkeita ja hihoja, muuten tuntuu olevan oikeinkin passeli, vaikka olikin kokoa 86 ja Vilpsu on alkanut siirtyä kaupallisissa vaatteissa kokoon 98.

Tosi hyvän mallinen kypärämyssy Ottobren sivuilta löytyvällä Lohikäärmelakki-kaavalla (jätin vaan ne koristeet pois), koko 50. Kovin sai kypärämyssy hoitotädiltäkin kehuja, kun tulee niin alas, ettei tarvita erillistä kauluria - ja tuon resorin ansiosta pysyy aika hyvin hartoilla.

Joskohan sitä löytäisi jostain vähän vähemmän ärmänttiä merinovillainterlockia ja ompelisi samanlaisen setin vauvalle? Vihreä olis kiva väri, mutta sitä ei tunnu enää löytyvän mistään :(.